En, mutta tiedättekö sensemmoisen jonkinlaisen aforismijutun, että älä rakenna linnoja pilviin sillä tuuli ne hajottaa älä katso syvälle silmiin joita et voi unohtaa? Olen ajatellut sitä paljon! (Hups.) Sillä:
minun oma asianihan se on! Eikö? Että ketä katson silmiin kuinka syvälle, ja voi, minuunhan ne linnat vain vaikuttavat (ja miten muka ollaan ilman, pitäisikö), ja minähän haluan katsoa niin syvälle silmiin että ei ehkä olisi mitään muuta.
...niin. Onhan se kaunista?
(Kaikki menee rikki joskus.)
