Viikonloppuna kävin kotikotona. Niillä oli voileipägrilli ja yhdellä tasolla kolme rikkinäistä kahvinkeitintä. Sanottiin, että kun muut sukulaiset kyselevät minulta, kuullaan asioita joista en puhu. Kuulin yksityiskohtia joita minulle ei aiemmin ole kerrottu.

Lauantain vietin hautajaisissa. Ihmiset olivat surullisia (en minä sanonut etteikö saa! Tai ettäkö se olisi väärin. Minua vain hämmensi). Kukaan ei pitänyt minua kädestä vaikka olisin halunnut. Kameran sain haltuuni.
Tapasin joitain sukulaisia ensimmäistä kertaa kenties viiteentoistavuoteen.

Sunnuntaina oli Clausin protunpäättäjäisjuhlat. Sieltä sai ruokaa! Mutta sitten juutuimme Turenkiin (laulamaan Singstaria! Paras kapine koskaan!), ja se kyllästyi meihin ja lähti Turkuun. Palasimme kotiin purkamaan laatikoita ja kuuntelemaan Leevejä. Kovalla.
Tänään oli jotain satunnaista tarpeellisten tavaroiden ostamista. Ei se mitään. Maalasin myös ruokailuvälinelaatikon. Nyt sen pohjassa on rauhanmerkki, älkää kertoko kenellekään.
Puhuin puhelimessa esimerkiksi entropiasta. Ei se haittaa, luulen.

Muutto on sujunut siinämäärin näppärästi, että meillä on nyt hullusti tavaraa kaikkialla. Keittiönkaapeista suurinta osaa on jo täytetty, joten ihan hyvässä alussahan tässä ollaan. Myös ruokaa ollaan tehty ja syöty (ja kohta lettuja!).
Mutta tänään kävimme kirpputorilla. "Sänky, hinta 0€." Suurimman järkytyksen väistyttyä aloimme katsella ympärillemme. Mukaan tarttui pöytä, seitsemän tassia ja muki, eurolla. (Pöytä oli siis peräti nolla euroa.) No, korvaukseksi tuhlasimme rahaa muunmuassa rautakaupassa.

Nyt menen kokeilemaan, osaisinko paistaa lettuja. ->