Vuosia sitten olin, no, vuosia nuorempi. Kuuntelin Yötä, ja te voitte kaikin mokomin sanoa sitä typeräksi ja merkityksettömäksi yhtyeeksi, mutta minulle sillä on väliä. En koskaan ollut kuullut yhtä kappaletta, vaikka Vilma lauloi sitä välillä... ja sitten kuulin sen. En ehkä kovin monta kertaa, mutta muistin sen sentään. Koskaan sitä ei missään soiteta kai, internetistä en sitä löytänyt, vaikka Matilla oli Yön kokoelma, siitä puuttui juuri tämä levy, kirjastosta se oli aina lainassa... vasta jokin aika sitten huomasin, että Kaksien kasvojen jukeboksi tämänkin kappaleen tuntee (eikä ole paljoa hienompia asioita kuin hämärä kapakka ja se kun lujalla soi kappale jota on kaivannut pitkään).

No, ehkä olen vain nostalginen ja tunteellinen hölmö. Mutta tänään ajattelin sitä taas, ja jonkinlaisesta mielijohteesta kokeilin kuitenkin etsiä.

Löysinkin. Kaikki on hetken kai paljon ihmeellisempää, ja nyt minä jatkan keskeytynyttä opiskeluani.