Päivitän blogiani vain kun minulle mainitaan siitä.

Juuri nyt mietin, miksi audiovisuaalisessa viihteessä on aina jokin esine, joka... pysäyttää luodin! (Mutta ei se mitään, tässä ohjelmassa on sentään maailmankauneinnunna, vaikkei kukaan ymmärräkään mielipidettäni.)

Nyt olen kotikotona. Viime viikon maanantaina tapasin serkkuni, ja sitten olin Matilla torstaihin saakka jolloin menin kotiin esim. pakkaamaan, ennen kuin lähdin perjantaina viettämään juhannusta Emlin luo. (Matin luona leivoin! Ihan oikeita muffinseja. Lisäksi oli paljon elokuvia ja sensellaista. Yhteistarinaa ei kirjoitettu.) Emlin luona oli mukavaa. Grillattiin ja muutavastaavaa ja ihmisiä oli paljon ja hauskaa ja iiiih. Noin enimmäkseen. Sunnuntaina oli myös Naapuri, ja sitten lähdin Morganin kanssa Tampereelle. Sekin yhteistarina jäi kirjoittamatta, mutta viivyin siellä keskiviikkoon (elokuvia ja aurinkoisia päiviä ja sillein maailmanhienoin puisto!). Sitten otin kissan mukaani ja tulin tänne (ja hajoan! Kissa huutaa öisin ja raapii ovia ja tapeltiin eilen ikuisuus ja se melkein repi silmätpäästäni suunnilleen...).

Huomenna alkaa keskiaikamarkkinamiitti.

Mietin joskus sitä yhtä aurinkoista iltapäivää, joka oli ehkä kaunein koskaan. Päivää ennen vappumiittiä, kun oltiin Vehkalla.
Yleisesti en sitten mitään mietikään.

Tekisi mieleni mennä uimaan. Ehkä saisin sisareni aivopestyä ajatukseen... (Tuskin saan, se ei puhu minulle juuri kun sitä ärsyttää kun sanon "miau".) Kotona haisee hassulta, kodilta esimerkiksi ja kesältä ja jostain syystä rippileiriltä myös. Herätä täytyy aikaisin ja tekemistä ei ole.

Kaikki on hassua.

En ottanut juhannuksesta ainoatakaan kuvaa vaikka minulla oli kamera. Nyt melkein harmittaa.