Oh well. Tasapainoa.

Kolmentoistatunnin yöunet. Hetki koneella (okei, pari tuntia melkeinpä) ja baariin. Siellä viimeisen bussin lähtöön, jonka jälkeen ei tequilalle vaan kotiin (Emlin kanssa!) ja nukkumaan neljältä. Heräys seitsemältä, lisää nukkumista kunnes kahdeksaöta soi puhelin ja aurinko paistaa silmiin. Sitten bussipysäkillesaattoa.

Nyt kuuntelen SMG:n Nimikirjaimia (koska Hölmö rakkaus ylpeä sydän ilmeisesti sijaitsee jossain muualla kuin kotelossaan) ja syön aamiaista! Saattaa olla että jossain vaiheessa jaksan saada aikaan jotain, saattaa olla etten. Eiku...

Luen Locke Lamoran valheita! Mutta olen oikeastaan vasta aika alussa, ja muutenkin.

(Lisäksi voisin haluta asua jossain muualla kuin solussa ihmisen kanssa jonka unirytmi on täysin poikkeava omastani.)